omaan kotiin, viimein

Ehkäpä voin tässä sen salaisen ihanan asian julkistaa, kun se virallistuikin: toissapäivänä allekirjoitettiin vuokrasopimus HOASin kaksioon Viikkiin. Me muutetaan sinne mun pikkusiskon kanssa, muuttopäivä osuu joulukuun alkuun! Oi olen niin innoissani vaan!

Olen ollut niin kypsä jo pitkään, mutta varsinkin vaihtovuoden jälkeen kotona asumiseen ja tähän pikkukylään, jossa ei minulle enää ole mitään elämää paitsi koti, ja niihin sataan kilometriin, jotka istun bussinpenkillä joka ikinen päivä. Peruskoulun jälkeen mun luona on harvoin käynyt mitään kavereita, koska peruskoulusta jääneet kaverit joko muuttivat johonkin ihan muualle tai sitten mulla ei ole ollut aikaa nähdä niitä ja kalliotovereille bussilippu tänne kauas on vähän liian tyyris. Suunnittelen siis jo innolla sitä, että ystävät tulevat kyläilemään ja voidaan juoda teetä ja voin sympatiamajoittaa kaikkia muita pitkämatkalaisia! Ja kuten kuvasta huomaa, olen jo vähän listannut kaikkea, mitä sinne pitäisi ostaa...

Tää on nyt ainoa, minkä voimalla jaksan painaa tän jakson läpi. Kolme viikkoa sitä on käyty ja mulla on lähes burn-out, oon ihan lopussa. Mulla on aikaa tasan nolla, koko ajan. Ja sain eilen vielä antibioottikuurin tulehdukseen. Kaikki ryöppyää mun päälle samaan aikaan. Mutta silti; musta tulee helsinkiläinen!!!