20.11.2011

nooran keittiössä

Tervehdys! Eilen me vietettiin Priskalla isolla porukalla pikkujouluja, ohjelmana löhöily, (joulu)ruoan suuhun mättäminen, mysteeripossun arvoituksen ratkominen, saunominen, laulaminen, glögin ylikuluttaminen, vähäinen nukkuminen ja yleinen sekoilu. Koska suurin osa kuvista on saunanraikkaista ihmisistä (mikä ei ole kauhean kaunis asia aina), keskityn tässä postauksessa tomaattikeittoon, jota tein Trendistä poimitun ohjeen pohjalta!

Tämähän oli tosiaan erikoinen keitto, sillä siihen tuli chiliä, vaniljaa ja myös tummaa suklaata! Ai että oli pirun kallis toi vaniljatanko, mutta pakkohan oli sitten tehdä homma kunnolla kun kerran tehtiin.

Ja siellä se kaksinkertainen annos (=kuusi säilykepurkkia tomaatteja) hautuukin. Sitten vain pöräytetään sauvasekoittimella soseeksi ja...

...tarjolle!


Ja näin runsaslukuinen juhlakansa saakin siitä (toivottavasti) nauttia! Ei vaan, aika hyvää siitä oikeasti tuli, chili-vanilja-suklaa-yhdistelmä oli aika maukas. Ja kiitti nämä pikkupossuni, oli myös aikas kivaa. Kai se on myönnettävä, joulu tulee kohisten kohti.

Ja vielä yks juttu. Me. Muutetaan. Ens. Torstaina! Aaaa kuolen, tää on niin mahtavaa.

17.11.2011

rillirousku silmälasikäärme nelisilmä nörtti


Jeee sain vihdoinkin uudet silmälasit! Tai kahdet, jos tarkkoja ollaan, sain nimittäin kahdet yhden hinnalla. Nyt kun kuvista tsiigaa, niin kovin samanlaisilta nuo näyttää keskenään, mutta luonnossa on erilaiset, ekat selkeästi pyöreämmät kuin tokat. Edelliset lasit olivat aivan hyvät ja komeat, mutta hukkasin ne koteloineen ennen syyslomaa. Nyt tuli täyteen kuusi viikkoa rillittömyyttä ja kroonista päänsärkyä, oli siis jo aika ostaa uudet. Olen ihan onnellinen.

Mitä tykkäätte? ;--)

3.11.2011

omaan kotiin, viimein


Ehkäpä voin tässä sen salaisen ihanan asian julkistaa, kun se virallistuikin: toissapäivänä allekirjoitettiin vuokrasopimus HOASin kaksioon Viikkiin. Me muutetaan sinne mun pikkusiskon kanssa, muuttopäivä osuu joulukuun alkuun! Oi olen niin innoissani vaan!

Olen ollut niin kypsä jo pitkään, mutta varsinkin vaihtovuoden jälkeen kotona asumiseen ja tähän pikkukylään, jossa ei minulle enää ole mitään elämää paitsi koti, ja niihin sataan kilometriin, jotka istun bussinpenkillä joka ikinen päivä. Peruskoulun jälkeen mun luona on harvoin käynyt mitään kavereita, koska peruskoulusta jääneet kaverit joko muuttivat johonkin ihan muualle tai sitten mulla ei ole ollut aikaa nähdä niitä ja kalliotovereille bussilippu tänne kauas on vähän liian tyyris. Suunnittelen siis jo innolla sitä, että ystävät tulevat kyläilemään ja voidaan juoda teetä ja voin sympatiamajoittaa kaikkia muita pitkämatkalaisia! Ja kuten kuvasta huomaa, olen jo vähän listannut kaikkea, mitä sinne pitäisi ostaa...

Tää on nyt ainoa, minkä voimalla jaksan painaa tän jakson läpi. Kolme viikkoa sitä on käyty ja mulla on lähes burn-out, oon ihan lopussa. Mulla on aikaa tasan nolla, koko ajan. Ja sain eilen vielä antibioottikuurin tulehdukseen. Kaikki ryöppyää mun päälle samaan aikaan. Mutta silti; musta tulee helsinkiläinen!!!