6.8.2011

hopeaspreijattujen käpyjen tarkoitus

 

Eilen me vietettiin äidin 50-vuotissynttäreitä järven rannalla vanhassa kansakoulussa. Nyt mutsi(kin) on siis vanha. Seura oli hyvää, samoin ruoka, ja sain kakkua, koska eikös se ole pääasia? Ja uskalsin jopa laulaa itseäni pianolla säestäen tuon edellisessä postauksessa olleen Florencen biisin. Miten laulaminen sujuukaan aina omassa olkkarissa paremmin kuin 40 ihmisen edessä!

Taidan muuten olla koukussa tuohon punaiseen huulipunaan, jonka alunperin ostin Québecistä päättäjäistansseja varten. Tänään illalla menen parin kaverin synttäribileisiin, joissa teema on V.I.P., joten taidan taas päästä sitä vähän sutimaan...

2 kommenttia:

  1. Eihän siinä mitää pahaa oo et oot 'koukussa' tohon huulipunaan, sopii sulle täydellisesti. :) Upeet hiukset btw, vai tekeeks toi valaistus sillai et latvoja päin vaalenee?

    Ja toi on niin sulonen kuva mis oot äitis kanssa (oletan?) <3 ^-^ onneaonnea!

    Hei kysyn tällee ihan raa'asti ja suoraa: löytyyks Quebecist hiivaa ja kardemummaa, tiedät mitä varten. :D merci beaucoup~

    VastaaPoista
  2. Eikun ihan värinpoistolla olen ne vaalentanut, ja kuvassa on 82-vuotias mummoni eikä äiti :---DD

    Hiivaa tietenkin. Kardemummaa myös, mutta jos ei halua alkaa metsästämään niin kannattaa ottaa omat, ei se 50g maustepussi paljoa siellä laukussa paina. Itte en itse asiassa koskaan saanut sitä hemmetin taikinaa kohoamaan, mutta taisi olla leipurin eikä hiivan syy. Jos luotat suomalaiseen kuivahiivaan, niin voihan sellaisenkin pussin sitten ottaa.

    VastaaPoista